tiistai 7. elokuuta 2012

Naturel

Missä vaiheessa meikistä tulee niin kiinteä osa omaa ulkonäköä, että ilman sitä näyttää jotenkin oudolta? Valvoneelta tai  hiukan kulahtaneelta.

Yleensä perusvarusteeni on ripsiväri, jota ilman tuskin vien edes roskapussia. Huulipunaa en käyttänyt vuosiin, kun aina kulloinkin pienin lapsista löysi sen  ja väritti naamansa lisäksi seiniä. Nyt kuopuksen pahin töhryvaihe on ohi ja olen taas ryhtynyt käyttäjäksi: mikään ei niin nopsaan piristä ilmettä kuin huulipuna.

Kesällä meikkiä ei kaipaa, kun kalpea naama saa vähän aurinkoa. Lomaa on se, kun aamutoimiksi riittää pukeminen ja hampaiden harjaus. Viikko purjeveneessä tekee mukavan harvennuksen hiusten pesuun ja muutenkin nakertaa yleisen hygienian tasoa. Meikkejä ei tule edes mieleen pakata mukaan.

Kuluneen loman tuoksinassa huomasin taas ihmetteleväni, miten tyytyväisinä palaamme luonnontilaan viikoiksi. Miehen lomaparta rehotti.  Kampaa ei ollut kaivannut aikoihin kai kukaan perheessämme.  Aikaa vietimme myös järvessä, meressä ja saunassa, joten melko puhtaita sentään olimme koko joukko.

Metsittyneitä, hapsottavahiuksisia. Lomalaisia.

Ensi viikolla on ensimmäinen työpalaveri ja minun pitää laittaa iso lappu itselleni, että muistan lähtiessä piirtää silmät päähän. Työrooli sen kai vaatii - itse olen tähän naturel-lookiini jo tottunut.