Missä kaikki värit! Olen ikävöinyt niitä loppuvuoden synkeinä, pitkinä viikkoina, kun paljaan maan likaisen harmaa ja kosteiden puunrunkojen tummuus ovat imaisseet ulkoa kaiken valon. Sisätiloissa ledien vaisu loiste nuuduttaa.
Värijanooni hain ja sain helpotusta kahdesta näyttelystä. Marraskuussa
Markus Konttisen näyttely Helsingissä Galerie Forsblomilla läikähdytti. Töiden vahvat värit säteilivät hillittyä energiaa. Maalausten keltaiset, punaiset, pinkit ja vihreät eivät hyökänneet eivätkä räiskähdelleet, niissä oli lautautunutta voimaa ja mieltä rauhoittavaa tyyneyttä.
 |
| Hymyilevä ja keinuva vihreä (2013 |
 |
Vaaleanpunainen järjestys (2014)
|
Kuvataiteilija Markus Konttinen (s. 1957) vaikuttaa myös Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaanina. Hassua kyllä, Forsblomilla nähtyjen töiden voimakkaat värit olivat sukua Taideyliopiston 2013 lanseerauksen yhteydessä käytetyille huomioväreille, neonpinkille ja -vihreälle. Värien sukuisuus oli varmasti sattumaa.
 |
| Tummaan punaiseen (2014) |
Forsblomilta kivenheiton päässä sain virtaa toisen väritaiturin,
Anita Snellmanin (1924-2006) töistä
. Amos Anderssonin taidemuseo Yrjönkadulla esittelee Snellmanin värikkäitä maalauksia kahdessa kerroksessa vielä tammikuun toiselle viikolle. Virkistyin Snellmanin värikylvyssä ja toisten maailmojen tuulahduksesta ensin marraskuussa ja toisen kerran uudenvuodenaattona.
Jostakin syystä erityisesti värikkäiden teosten äärellä ajatus siitä, ettei taidetta tarvitse "ymmärtää", tuntuu toimivalta. Riittää kun antautuu sen puhuteltavaksi.
Lisätietoja:
Galerie Forsblom/Markus Konttinen
Markus Konttisen kotisivut
markuskonttinen.net
Amos Andersonin taidemuseo
