Marraskuun harmaus sen kun syventyy joulukuulle tultaessa. Joulun lähestymisestä kertoo vain lasten tasaisesti nouseva hysteria.
Onneksi on piparin tuoksu. Se virittelee mielen jouluiselle taajuudelle. Minulle se nostaa muistoja lapsuuden jouluista, jolloin saimme veljeni kanssa painella äidin itse valmistamasta mausteisesta taikinasta aatameja, eevoja ja sydämiä. Parasta oli tietysti taikinalla herkuttelu - jääkaappikylmä piparitaikina on enkelten ruokaa. Koko taloon leviävä paistetun joulupiparkakun tuoksu oli huumaava silloin ja on sitä edelleen.
Esikoiseni kanssa aloitin piparitouhun hänen ollessaan parivuotias. Aikamoista suherrusta. Enemmän syntyi kylmään laitettavia jämätaikinapalloja kuin valmiita pipareita. Vuosien myötä ja lapsiluvun kasvaessa olen oppinut ottamaan rennommin. Lapsilla on kasapäin pikkuruisia muotteja, possuja, sydämiä, ukkoja, akkoja, enkeleitä. Niistä he osaavat sommitella hienon, tiiviin kokonaisuuden. Muottien väleihin jäävät hukkapalat he ansaitusti napostelevat.
Muutamana jouluna olemme rakentaneet myös piparkakkutalon. Suoran toiminnan ihmisenä en ole näpertänyt vaativia linnarakennelmia, vaan kehittänyt simppelin piparijalasmökin: kaksi sydäntä ja kaksi kattopalaa. Sarjatyönä niitä valmistuu näppärästi joulutervehdykseksi myös naapureille.
Tänä vuonna meillä oli ilo päästä valmiiksi katettuun piparitalopöytään, vieläpä museossa.
Osallistuimme lasten kanssa Arkkitehtuurimuseon järjestämään työpajaan, jossa oli valmiina piparkakkutalon elementtejä sekä koristeluun tarvittavat sokerit, pallerot, vieläpä somat ruudulliset liivatelehti-ikkunalasit.
Arkkitehtikoulu Arkin ystävälliset opettajat hääräsivät piparkakkuarkkitehtuurin tekijöiden apuna. Eivätkä vanhemmatkaan malttaneet pitää näppejään erossa puuhasta - syötävien talojen koristelu jos mikä on hauskaa!
Koristelujen jälkeen saimme pakata katto-, seinä- ja päätypalat mukaan ja jättää loppusiivouksen huoletta muille. Ihanan helppoa, suorastaan luksusta. Kotona vain sulatamme sokerin ja liimaamme osaset. Voilá – pian korea, makea mökkimme on asukkaita vaille valmis!
