keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Designmuseosta vaihtelua sadepäivään

Sataa tihuttaa, eikä hämärä hälvene päivälläkään. Lokakuinen sunnuntai ei houkuttele ulos piristymään, mutta lasten kanssa pelkkä kotona möllöttäminen on huono ajatus. Siitä seuraa vain nahistelua, kähinää ja päivän päätteeksi hermoja raastavat nukkumaanmenorituaalit.

Siispä museoon.

Helsingin ytimessä, Korkeavuorenkadulla sijaitsevassa Designmuseossa on usein sellaisia näyttelyitä, joista koko perhe löytää mieluista katseltavaa. Kokoelmanäyttelyssä esitellään kotimaisen taideteollisuuden kehitystä 1800-luvun lopulta tähän päivään. Sieltä on hauska bongata tuttuja astioita ja huonekaluja. Lisäksi museon kahdessa muussa kerroksessa on omat vaihtuvat näyttelynsä. Kierroksen kruunaa herkkuhetki museon rauhallisessa ja valoisassa kahvilassa.

Jarmo Mäkilän teos veti puoleensa yläkerroksen Keramiikka tilassa -näyttelyssä.

 Lapset innostuvat oitis pohjakerroksen Lastenpäivä lasikylässä -näyttelystä.  Vitriineissä esillä olevat teokset ovat värikkäitä ja mitä mielikuvituksellisimpia. Näyttely perustuu Nuutajärven lasikylässä viime kesänä järjestettyyn lasten työpajaan, jossa lapset saivat suunnitella lasista puhallettavia teoksia. Niistä noin neljäkymmentä toteutettiin ammattilaisten voimin.

Melkein hauskinta muksuistamme ovat Fatboy-säkkituolit, joita lojuu näyttelyn taustoja esittelevien videoiden edessä. Löhötuolien kanssa pyöriessä heillä menee iloiset kymmenkunta minuuttia - juuri sopiva tuokio, jonka kuluessa aikuiset ehtivät katsoa näyttelyn.

Hurautamme hissillä ylimpään kerrokseen Keramiikka tilassa -näyttelyyn.  Aulassa ensimmäisenä puhuttelee hiljainen poikien jono Jarmo Mäkilän teoksessa Peiliin piirretty unikertomus eli Kärpästen herra V. Oma metrin mittaisemme menee seisoskelemaan joukon rinnalle, ja epäilee, että patsaspojat saattavat sittenkin olla eläviä.

Viehätyn Marimekon suunnittelijana tunnetun Fujiwo Ishimoton Puutarha-teoksesta.  Keraamiset kukat ja kasvinlehdet on sommiteltu seinänkokoiseksi levolliseksi kollaasiksi.


Ihastuttava on myös Riitta Talonpojan Lumen odotus. Teoksessa yhdistyvät hienosti massa, keveys ja valo, iloisuus ja juhlavuus.



Soile Paasosen 3 kulhoa on eleettömän tyylikäs ja kaunis teos – perinteistä keramiikkaa.

Yläkerran näyttely on kiinnostavasti rakennettu kokonaisuus, jossa keramiikan monimuotoisuus esitellään oivallisesti. Myös jälkikasvu jaksaa kiertää sen mukisematta. Näyttelyarkkitehtuuri on Hannele Grönlundin varmaa käsialaa.




Ainoa miinus on ärsyttävä näyttelyteksteillä kikkailu. Tekstit kiemurtelevat seinillä graafisina elementteinä, joiden sanomaa on mahdoton lukea. Tekstit voi jättää pois, jos ei sanottavaa ole.

Sillä välin kun vanhemmat kiertävät kokoelmanäyttelyssä, lapset kirjoittavat ja piirtävät palautetta museolle sisääntulokerroksen punaisessa nurkkauksessa. Se on heistä mukavaa puuhaa.



Museokierroksemme päättyy Designmuseon kahvilaan, jossa on hyvin tilaa. Valittavana on suolainen piirakka, jonka saa myös lisäkesalaatin kera, croissant, pullaa, suklaatorttua, pikkuleipää tai viineriä.  Valikoima ei päätä huimaa ja kahvilanpitäjä joutuu pian myymään ei-oota; pullista ja viinereistä viemme viimeiset. Kahvi on hyvää, myös pienten valmistajien tuoremehua ja limonadia löytyy.

Jostakin syystä kahvilan tiskillä oleva Tapio Wirkkalan kaunis Ultima Thule-vesikannu tuntuu olevan aina tyhjä. Olisikohan mahdollista laittaa useampi kannu, jos ei yhtä ehdi jatkuvasti täyttää? Moni kaipaa kahvin seuraksi vesilasillista.

Sunnuntai kääntyi iltapäivään. Suuntasimme kotiin valmistamaan päivällistä.




Designmuseo, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki

Avoinna ti 11-20 ja ke-su 11-18
www. designmuseo.fi
Kahvila ja museokauppa